Creepy, cozy, and cool books for fall reading
Book Cover
Rate this book

Ratings & Reviews for

Sota vai rauha - kirjoituksia Venäjästä ja lännestä

Mikhail Shishkin, Sirpa Hietanen (translator), Mihail Šiškin

5 stars
358 (51%)
4 stars
256 (36%)
3 stars
74 (10%)
2 stars
6 (<1%)
1 star
0 (0%)
Displaying 1 - 30 of 66 reviews
Profile Image for Cerviallacarica.
Cerviallacarica
199 reviews8 followers
June 27, 2023
Il contenuto del saggio è uno di quelli che VANNO ASSOLUTAMENTE LETTI.

Un saggio che destinato a noi occidentali per comprendere meglio cosa c'è dietro al regime russo.

Nota dolente: la traslitterazione. In un saggio mi aspetto la traslitterazione scientifica, invece in questo caso è un mix di traslitterazione scientifica, americana e tedesca.
Almeno sceglierne una sola e mantenere la coerenza interna.
Katri
165 reviews1 follower
February 8, 2023
Vaikka Sishkin kertoo mielestäni hyvin Venäjän historian vaiheista, on tämä melko asenteellinen teos. En tiedä mikä tässä oli pointtina. Toisaalta tulee tunne, että Venäjällä ei voi olla mitään hyvää ja toisinaan olin huomaavinani toivon pilkahduksen rivien välistä.

Venäjän kansa jaetaan kolmeen osaan: älyllisesti jälkeenjäänyt ja köyhä enemmistö (joka on kuin orjajoukko, joka ei kykene itsenäiseen ajatteluun), valistunut keskiluokka (eurooppaa rakastavat aristokratit, aktivistit ja toisinajattelijat), rikkaat ja valtaapitävät roistot, jotka orjuuttavat kansaansa ja raiskaavat maataan. Sishkin on tätä käsittämätöntä "demokratiaa ei venäjällä ole koska mongolit" koulukuntaa. Hän ihailee sellaista Eurooppaa, jollaista ei ole eikä ole koskaan ollutkaan, taitaa jossain kohtaa myöntääkin tämän. Hän ei muista tai ei tiedä, että eurooppalaisen demokratian kehitys on kestänyt yli 300v. Venäjä lähti tälle linjalle vasta 90-luvulla. Asioita on siis yksinkertaistettu aivan liikaa mielestäni. Tämä oli pintapuolista kerrontaa, jolla ei tavallaan ollut juuri mitään sen syvällisempää annettavaa. Svetlana Aleksijevitš on kirjoittanut paljon parempia kirjoja venäläisistä ja ex-neuvostoliittolaisista ja heidän sielunmaailmaastaan. Hänen kirjoistaan saa paljon paremman käsityksen siitä, mikä oikeasti mättää. Ihmiset ovat yksinkertaisesti luovuttaneet.

Joitakin asiavirheitäkin oli esim. kun puhutaan siitä paljon jankatusta amerikkalaisten lupauksesta, ettei nato laajene. Tästä on julkaistu vastikään erinomainen teos Not One Inch (M. E Sarotte). Kirjassa on yli 500 sivua ja siinä käsitellään vain yhtä asiaa: annettiinko lupausta vai ei. Arvatenkin asia ei ole niin yksinkertainen, lupausta ei annettu virallisesti mutta "annettiin ymmärtää". Mitä tästä pitäisi ajatella en tiedä, mutta Sishkin on täysin väärässä sanoessaan, että mistään sellaisesta ei koskaan ollutkaan puhetta. Tällaiset pienet asiat pilaavat lukukokemusken, koska kirjoittajan oma mielipide paistaa liikaa läpi.

Kaksi asiaa jäi erityisesti mieleen. Sishkin sanoo ettei Gorbachev koskaan halunnut Venäjälle demokratiaa vaan sosialismi 2.0:n, kerrankin joku sanoo tämän ääneen. Lisäksi harvoin kuulee, kuinka Jeltsiniä ja hänen perhettään syystäkin syytetään siitä, ettei heitä kiinnostanut demokratia vaan pelkkä valta. Putin oli Jeltsinin valitsema seuraaja. 90-luku oli kaaosta ja hirveää aikaa venäläisille. Tätä ei useinkaan lännessä haluta nähdä.
Profile Image for Pekka Mukkala.
Pekka Mukkala
314 reviews8 followers
February 6, 2023
Mihail Siskinin Sota vai rauha on yksi niistä tärkeistä teoksista, jotka kuvaavat venäläistä yhteiskuntaa ja sen henkistä ilmapiiriä. Lähdeviitteistä huolimatta teos on myös kaunokirjallinen tuote, koska sen teksti on paikoitellen hyvin vahvaa. Aivan Alexander Solzenitsynin tasoiseen kirjalliseen tykitykseen Siskin ei yllä, mutta hyvin lähelle hän pääsee. Muutaman kerran teos uppoutuu venäläiseen kulttuurin siinä määrin, että sitä aihetta tarkemmin tuntemattomalle tekstin viittaukset jäävät hieman vieraaksi. Kirjassa on samoja johtopäätöksiä kuin Keir Gilesin teoksessa Venäjän sota jokaista vastaan. Pisteet 9/10.
Profile Image for Atreju.
Atreju
193 reviews6 followers
June 30, 2023
Shishkin non le manda certo a dire. In questo pamphlet urla forte il suo amore per la Russia. E proprio per questo non può tacere e grida forte, tira fuori tutto quello che non va. Ci sono stralci di autobiografia e di storia del paese. Nell'introduzione, un pensiero d'affetto e un messaggio di scuse all'Ucraina.
Kaupo Lepasepp
70 reviews3 followers
January 5, 2023
Traagiline raamat. Esiteks - esseed on imeliselt kirjutatud ja suurepäraselt tõlgitud. Nauditav raamat juba keele, vormi ja seoste tõttu. Kuid sisu on kurb, õudne ja lootusetust tekitav. See on raamat väärikusest, orjusest ja minevikku lukustumisest. Esimest - väärikust - Venemaal ei ole. Sest Venemaal on palju teist - orjust, kõik on tsaari orjad ja lõpuks tsaar on teiste ori - ja orjadel ei ole väärikust. Venemaal ja venemaalastelt on väärikust süsteemselt, sajandeid ära võetud ja kui Euroopas toimus valgustus, siis Venemaa jäi kinni oma väljamõeldud erilisse minevikku. Valitsejad kasutasid minevikku ketina orjade kaelas, ja orjad lasid ennast meeleldi petta ja minevikuga aheldada. Sest suur minevik nagu oleks suure tuleviku pant. Ja nii see orjade mass seal podiseb ja keeb, püüdes pigevalt üle lampkasti serva oma naabrite peale voolata. Sest orjadele ei meeldi vabad inimesed, ja nad tahavad vabadest ja väärikatest teha enda moodi, vääritud, minevikus ja tulevikuta elavad orjad. Õudne arusaamine, et see müstiline, ahvatlev ja eksootiline vene hing on lihtsalt Lääne kulda, karda ja disainerriietesse maskeeritud ori, kes elab igaveses tänases, ilma lootuse ja tulevikuta, sest homme võib kõik olla kadunud ja seetõttu tuleb kõike võtta täna. Nüüd. Kohe. Suurelt. Hoolimatult. Ilma homseta. Esimestes esseedes loodab autor otsekui, et Venemaal on lootus, Venemaa võib ise tahta muutud ja muu maailm on nõus talle andestama. See kõik lõhnab utoopia järgi nagu Vene opositsiooni õhkamised välismaa konverentsidel. Ilus mõte, aga lootusetu. Sest orjad on orjade oluga orjalikult rahul. Edasi muutub autor ka ise pessimistlikuks, kaotab lootuse ja hakkab pakub lahenduseks teise utoopia, Venemaa lagunemisele mitmeks venekeelseks riigiks. Et see hävitab impeeriumi meelsuse. Aga autor ei märka, et unistus venekeelsest Jakuutiast või Tatarstanist on ka vene šovinism - kui rahvaste vangla laguneb, siis peaksid vangistatud rahvad vabanema, saama vabaks omal maal, aga mitte jääma kinni teistesse, väiksematesse Vene vanglatesse. Lõpuks kaotab autor ka ise Venemaa osas lootuse, avades mõttes uue Putini otsingud. Putin lõppeb ühel hetkel, aga ka uus Putin on oma rahva ori, mis nõuab ja ootab uut tugevat Putinit, kes raudse kindlusega klõpsaks orjaketid ümber oma orjade kaelade, käsivarte ja pahkluude. Sest orjad teisiti ei taha ega oska. Ainuke positiivne noot on Ukraina ja Euroopa taassünni üle - Venemaa taaspöördumine 17. sajandisse näitab kontrastselt, et Euroopa on eriline, väärikas ja vaba. Ning Ukraina kuulub Euroopasse.
Profile Image for Lorenzo Coopman.
Lorenzo Coopman
102 reviews
April 6, 2023
This is an important book, for anyone who wants to understand Russia. It's a mix of personal experience and history.
There is attention for the current war in Ukraine, and Shishkin is brutally honest in his opinion and pulls no punches.
The way forward for Russia (and back into the international community) will be difficult, and there is no guarantee this road will be taken in the years to come.
You will learn a lot from this book, Shishkin is an excellent writer, it is a shame he has to write this book, that is, to educate people so that we better understand the “newspeak” from the Kremlin.
Profile Image for Kristo Tamm.
Kristo Tamm
1 review
December 15, 2022
“Demokraatiat, täpselt nagu totalitarismi, ei kutsuta esile dekreediga. Mõlemad on kogu ühiskonna ühiste pingutuste tulemus. Rahvast, kes loodab lahke tsaari peale, ei ole võimalik tunni ajaga vastutustundlikeks valijateks ümber kujundada. Liberaalselt meelestatud, läänele orienteeritud inimesed on riigis tühises vähemuses. Demokraatiat ei saa rajada ilma kodanike kriitilise massita, ilma küpse kodanikuühiskonnata.”
Profile Image for Ilona Oeselg-Tigasing.
Ilona Oeselg-Tigasing
139 reviews6 followers
December 13, 2022
Lühike, kuid väga asjalik sissevaade venemaalase ja tema riigi olemusse. Põhitoonilt pessimistlik, kuid annab siiski väikese lootusekiire, milleks ongi Ukraina võit selles sõjas. Ukraina praegused püüdlused annaksid lõpuks ka vanale Euroopale demokraatia osas ehk uue hingamise...
Profile Image for Kitty.
Kitty
1,209 reviews77 followers
June 28, 2023
siin väga palju selliseid asju ei kirjutatud, mida ma poleks Venemaa kohta juba teadnud või arvanud, aga hea lobe lugemine. palju selliseid lauseid, et mõtled, et ohh, kus nüüd ütles ja küll on tabav. aga kuna ma neid jooksvalt kirja ei pannud, siis nüüd enam päriselt ei tea, mis ta ütles siis.

seda ma vist enne ei teadnud, et need varjaagid (Rjurik ja kes seal olid), kelle venelased, nagu mulle on alati õpetatud, end valitsema kutsusid - need olid tegelikult lihtsalt viikingitest vallutajad, ei kutsunud neid keegi, ise tulid. ütleb vähemalt Šiškin. aga see kõik oli nii ammu, et ma pole kindel, kuidas keegi üldse kindel saab olla, kuidas see täpselt oli.

mingit erilist lootust, et Venemaal iialgi midagi päriselt muutuks, siit raamatust küll ei leia. aga eks seegi klapib mu seniste arusaamadega.
Profile Image for Ilotuule.
Ilotuule
57 reviews28 followers
February 19, 2023
hirmutav samas lootustekitav,, olen pool aastat juba öökapil hoidnud raamatut putini inimesed, mis annab küllaltki ülevaatliku pildi putini võimuletulekust ja laiemalt venemaa võimustruktuurist kuid šiškin on hingestatum ja tegi minu jaoks "vene hinge" v siis vene orjuse mõistmise lihtsamaks
Profile Image for Rigotto Emanuela.
Rigotto Emanuela
7 reviews1 follower
August 27, 2023
Un libro che tutti dovrebbero leggere, per capire a fondo le radici della cultura russa e apprezzare di più il valore della libertà, a volte dato per scontato
Profile Image for Jenni.
Jenni
177 reviews7 followers
March 15, 2023
Olipa kummallisen ristiriitainen kirja.

Tyypilliseen dissidentti-venäläiskirjailijan tapaan Šiškin on korviinsa asti rakastunut ajatukseen Euroopasta, jota ei oikeasti ole olemassakaan. Samaan aikaan hän kyllä tunnistaa sen, että myös eurooppalaiset korruptoituneet vallanpitäjät nauttivat likaisesta putinilaisesta rahasta. Uskooko Šiškin todella, että Venäjä-ongelma korjataan siten, ettei Euroopalle enää kelpaa venäläiset, riistoon perustuvat energialähteet? Että me vaan lakkaamme haluamasta halpaa paskaa, koska tajuamme että sen hyödyntäminen on tuhmaa? Kuinka naiivia...

Tässä on paljon henkilökohtaista tunnetta, romantiikkaa ja katkeruutta, joka tarjoillaan historiikkina. Šiškinin tyyli kuulostaa ajoittain propagandalta, mikä on tietenkin mielenkiintoista senkin takia, että hän tietää paljon venäläisestä propagandakoneistosta. Silti kirjassa toistellaan lauseita ja ajatuksia, jotka ovat kaikuja ideologisesta aivopesusta (me olemme kaikki jonkinlaisen ideologian kasvatteja). Mulle ei edelleenkään ole selvää, uskooko Šiškin salaperäiseen "venäläiseen sieluun". Yhtäällä hän osoittaa sen olevan hölynpölyä, toisaalla hän käyttää ajatusta itsekin. Voiko Venäjällä olla koskaan demokratiaa - Šiškin tuntuu sanovan samaan aikaan että voi, koska on pakko olla, ja ei, koska venäläiset *per definitionem* eivät pysty siihen. En myöskään tiedä, uskooko Šiškin, että Venäjää voi tosiaan hallita vain paha patriarkka. Jotkut ajatelmat haisevat siis kovasti essentialismilta ja käsittelemättömiltä. Että demokratia ei voisi koskaan nostaa valtaan ihmistä, joka ajattelee vain omaa etuaan? Häh, oikeesti?

Olis toki kiva jos sitä voisi itsekin uskoa, että länsi=demokratia=täydellisyys. Sinänsä aika masentava kirja, koska en vakuuttunut siitä, että Venäjää voisi ratkaista yhtään mikään.
Profile Image for Ville.
Ville
165 reviews2 followers
June 6, 2023
Hieno teos Venäjästä, menneestä ja nykyisestä. Sävy on paljolti pessimistinen, eipä optimismiin ole kyllä syytäkään kun tuota naapurimaan meininkiä seuraa. En ole optimistinen myöskään Putinin jälkeisen ajan suhteen. Ei Šiškinin näkemys täysin mustavalkoisen negatiivinen silti ole. Kulttuurissa, kirjallisuudessa jne. kirjailija näkee toivon, mutta tunnustaa myös taiteen rajalliset mahdollisuudet.
Profile Image for Anneli.
Anneli
153 reviews21 followers
March 12, 2023
Raamat täis tsitaate ja tsitaatideks sobivaid lauseid. Näiteks Mihhail Žvanetski vene ideoloogia definitsioon: "Patriotism on selge, arusaadav ja hästi põhjendatud seletus, miks meie peame elama kehvemini kui teised."
Või küsimus: "Millal langeb Venemaa esindaja põlvili Varssavis, Budapestis, Prahas, Tallinnas, Vilniuses, Riias, Kiievis, Groznõis?" (paralleelina Willy Brandti põlvitamisele Varssavis).
Ja Mihhail Hodorkovski Põhja-Kaukaasiast: "See on meie riik. Meie selle vallutasime."
Masendavalt aus.
Profile Image for Järvi.
Järvi
100 reviews2 followers
February 7, 2023
Tahaks väga loota, et “Poliitilise bioloogia kõikide seaduste kohaselt murrab roheline elav rohi asfaldist läbi.”
Liis Reemann-Aints
65 reviews1 follower
January 21, 2023
“Tsaaririigi lagunemise järel ei saanud intelligents oma ajaloolist võitu kaua nautida. Nad olid kannatavat rahvast idealiseerinud ja võidelnud väljamõeldud rahva vabastamise eest, aga nüüd tuli kohtumine tegelikkusega. Luuletaja Aleksander Blok ülistas revolutsiooni, aga talupojad panid tema hindamatu raamatukogu põlema. 1917. aasta suvi oli helilooja Sergei Rahmaninovi jaoks tema armastatud mõisas Ivanovkas täielik õudus. ... Viimaseks piisaks karikas sai see, kui talupojad, keda ta enne oli palavalt armastanud, tema tütre lemmikkoera jõhkralt labidaga maha lõid. Rahmaninovi kontsertklaver visati teise korruse aknast välja. Ivanovka põletati maani maha.”
Profile Image for Anneli Renfors.
Anneli Renfors
431 reviews5 followers
April 29, 2023
Tämän kirja auttaa ymmärtämään miksi Venäjällä on sellaista kuin on ja miksi venäläiset käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät. Koko kansa on syvässä masennuksen tilassa. Joka neljäs venäläinen on ollut vangittuna tai joku heidän läheisensä on ollut. Jo koulussa heidät opetetaan purkamaan ja lataamaan aseet. Koulutetut nuoret lähtevät maasta, jäljelle jää kouluttamattomat ja köyhät. 3/4 venäläisestä ei ole koskaan käynyt entisen Neuvostoliiton rajojen ulkopuolella. Sitä ihmettelen, miten venäläinen, joka kirjoittaa näin hienon kirjan, ei ole vielä tippunut ikkunasta. Šiškin elää ja voi kai hyvin Sveitsissä.
Profile Image for Antti Koskenniemi.
Antti Koskenniemi
99 reviews2 followers
March 5, 2023
Hyödyllistä luettavaa itänaapurin historiasta, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Herää kysymys:
1) miten lännessä on voitu olla näin naiiveja?
2) onkohan Venäjän edes mahdollista saada ikinä asioitaan kuntoon?
Profile Image for PL83.
PL83
106 reviews27 followers
March 1, 2023
Shishkin avaa venäläistä yhteiskuntajärjestystä ja mielenlaatua kiertelemättä ja selvin sanoin. Yksi parhaista lukemistani kirjoista pitkään aikaan ja suositeltavaa lukemista kaikille suomalaisille.
Martin Tuul
2 reviews1 follower
January 24, 2023
Väga aus ning julm analüüs ja kohtumõistmine vene hinge üle. Aitas läbi mõelda kuidas näiteks oma lääne sõpradele seletada, miks Venemaal püüd demokraatia poole puudub.
Profile Image for Kenneth.
Kenneth
258 reviews4 followers
June 24, 2023
Mikhail Shishkin’s ”My Russia: War or Peace?” was pleasant reading, very informative and interesting, but also quite frightening. It really opens your eyes for what Russia has been and what it is today – hardly anything has changed over the past centuries. Living next door to Russia we Finns should be accustomed to their presence behind our border, and know what they are all about, but in the last decade this neighbor has become ever more unsettling for us. Much of what Shishkin writes was known to me, but there was plenty of new information too. As an exiled journalist and author Shishkin has the freedom to speak his mind and seems to still be well informed about the situation in Putin’s Russia. He also offers the reader an adequate insight into the history of Russia – a country that never has experienced democracy except for a few short attempts in the 20th century. The country has gone from feudalism through communism to today’s state/gangster capitalism.

Shishkin not only masters the political history, but he also perfectly depicts the culture behind this history, e.g., how language has been and still is a tool of power. Language is also a tool of survival for many Russians. The book contains plenty of anecdotes relating to language and many other phenomena typical for Russia now and then. Even if the German original of this book was published already in 2019 Shishkin predicts much of what is happening in Russia and Ukraine today. The Finnish translation from 2023 I read contains some updates, but the whole text seems frighteningly UpToDate from the start.

The narrative is gruesome, but also contains much compassion and even humor, which solaces the reader. Still, unfortunately I cannot share his optimism of a brighter future for Russia. The weave of an oppressed population, religion in various forms, a rigid structure of power, a dismal history and absence of civil society combined does not give much hope for the future. Still, hope is the only thing that keeps us alive and reasonably sane.
Profile Image for Liisi Ploomipuu.
Liisi Ploomipuu
13 reviews
January 3, 2023
Kohustuslik kirjandus neile, kes soovivad keskmisest põhjalikumat ülevaadet “Russkii Mir’ist”. Hea raamat!
Profile Image for Laura Väre.
Laura Väre
30 reviews1 follower
December 8, 2022
Venemaal ei ole olnud tõelist destaliniseerimist, süü omaksvõtmist soeses toimepandud kuritegudega: terror, repressioonid, holodomor Ukrainas, kus nälgisid surnuks miljonid inimesed, sõjalised sekkumised Ungaris, Tšehhoslovakkias, Afganistanis. Ei ole olnud Nürnbergi protsesse kommunistliku partei üle, mis korraldas aastakümnete pikkuse genotsiidi venelastele ja teistele rahvastele. Sellise ajaloolise konterbandipagasiga ei ole võimalik astuda uksest läbi demokraatlikku tulevikku.
Venemaa peab oma süüd avalikult ja julgelt tunnistama ning andestust paluma. Willy Brandti põlvitamine Varssavis oli sakslastele endile palju olulisem kui juutidele ja poolakatele. Millal langeb Venemaa esindaja põlvili Varssavis, Budapestis, Prahas, Tallinnas, Vilniuses, Riias, Kiievis, Groznõis?
...
Tulevik I
Võib välja töötada ja vastu võtta parimad seadused, kuid kes need seadused ellu viib? Kes teeb teoks demokraatlikud reformid? Ei tohi juhtuda, et uue riigi ülesehitamise ligi lubatakse ametnikke, kes on end Putini režiimi tingimustes korruptsiooni ja kuritegudega rüvetanud. Opositsioon nõuab Vene Nürnbergi. Kuid kes need protsessid korraldab ja läbi viib? Kes teeb teoks selle suure mineviku lahtirääkimise? Kes paljastab kuriteod ja karistab süüdlasi? Mis saab tuhandetest lahtilastud kohtunikest, kes on langetanud ülaltpoolt manipuleeritud otsuseid, kümnetest tuhandetest äraostetavatest politseinikest, sadadest tuhandetest õpetajatest, kes olid osalised valimistulemuste võltsimises? Putini saab küll tagandada ja välja vahetada, ent kuidas saab korraga välja vahetada miljoneid korrumpeerunud ametnikke, äraostetavaid politseinikke ning järeleandlikke kohtunikke? Ja teistsuguseid lihtsalt ei leidu. Minu hiiglasliku kodumaa elanikkonda ei saa välja vahetada.
Kristi A
77 reviews1 follower
Read
December 29, 2022
Lühidalt, konkreetselt, otsekoheselt Venemaa ajaloost tänaseni, sealhulgas põhjustest, miks jäid venelased valgustusajast ja Euroopa rahvaste arengust puutumata ning miks demokraatia tähendab seal maal dermokraatiat (sõnnikukraatiat). Autor ei räägi vaid minevikupärandist, vaid kirjeldab ka tulevikustsenaariume. Soovitan.
Profile Image for Το Άθχημο γατί του θενιόρ Γκουαναμίρου.
Το Άθχημο γατί του θενιόρ Γκουαναμίρου
275 reviews390 followers
July 10, 2023
" In the name of my Russia, in the name of my people, I would like to ask the Ukrainians for forgiveness – but I know that what has been happening in Ukraine is unforgivable"

I found Mikhail Shishkin thanks to an article in Le Monde. As a Greek I grew up loving Russian people because inside my heavily politically polarized family, both sides agreed about the cultural proximity we had with them. The conservatives stressed the religious bonds and the leftists dreamed of the communist utopia they thought it was realized upon the Russian soil. But what Shishkin describes as "the two Russias" is something completely different.

This is a very emotional, guilt ridden book but its author is sincere and his criticism is valid. He focuses on the creation of the Russian ulus and how the Mongolian conquest set the foundations of the political and social structures that still survive in modern day Russia, a very outdated, medieval concept of ruling.

" Under Batu Khan, the Mongols founded the khanate of the Golden Horde, and in 1242 erected their capital, Sarai, on the lower reaches of the Volga. From that point on, the Rus belonged to the Golden Horde and Sarai was the Russian capital. The Rus was now an ‘ulus’ – a province – of the Mongolian empire, and the khan granted Russian princes control over their estates by means of a yarlyk, a gracious decree [...] Over time, the Golden Horde fragmented, and out of the various power struggles in the disintegrating empire Moscow emerged as the strongest ulus. The Great Khan’s viceroy was now a hereditary ruler. Yet when it came to social relationships, only one thing changed in the Moscow ulus:the land and the people, hitherto the property of the Great Khan, now belonged to the grand duke, who called himself ‘tsar’ [...] For two Romes have fallen, but the third is here, and there will be no fourth.’ With that, the Russian world was perfect. While the Renaissance and Reformation fired the imagination of the Europeans, a military empire rose in the east which treated its own people as soldiers. Ever since, autocracy and accord have provided the coordinates for Russian life, and victory over its enemies has been the country’s sole aim "

This historical interpretation, this rather gruesome narrative of people trapped inside a warmongering mentality is according to Shishkin the root and cause of all the Russian trauma or as he puts it, the answer to the enigma of the Russian soul. Europe, and the West in general, are positioned on the other side of an imaginary fence (where the grass is always greener) and can be deemed either as a promise land or a hostile territory.

Being Greek I am, unfortunately, very well acquainted with similar delusions of grandeur, my oh so glorious ancient Greek ancestors and the oh so Christian orthodox Greco-Roman Byzantine empire, while trying to survive in what is deemed by most Greeks as a Μπανανία (Banana Republic) Europe's poor relative, where everyone is equal but it just so happens that some are more equal than others.

" Two previous attempts to introduce democracy in Russia have both failed. The first Russian democracy of 1917 lasted only a few months; the one of the 1990s just managed to cling on for a few years."

Should I mention how hard and painful the transition from a medieval status quo to a modern day democracy is? People have to be re-educated, reprogrammed to think, act respond, behave in a different way but in meantime they have also to eat. When one is placed in a dilemma of some vague democratic values and actual survival then what choice do they have?

" Yet whereas the US and western Europe saw the end of the Soviet Union as a victory for freedom and democracy, the majority of Russians saw it as a large-­scale human and social catastrophe ."

Why can't we be honest? We, Europeans and westerners should do our self criticism as well. It was never about assisting Russians to transition into a healthy Democracy, it was all about selebrating for an enemy's collapse and of course about business as usual, because kleptocracies can be easily bribed and turned into self pitying Banana Republics. While Shishkin is overwhelmed by his guilt, I wonder how self - castigation can be beneficial for any nation. We turned our backs on them when they needed us and they turned against us because they can. Now a new cold war is emerging, people die and instead of getting our shit together we all play the blame game and take sides on both sides of the fence. If and when Putin is overthrown what lies ahead for them and for us?

" Yeltsin’s reformers were looking at Russia through a prism of economic theories and terms from the Western world, which they thought were universal and could be applied anywhere. The Russian Marxists had stepped on that particular rake before; now, it was the liberal market economists. They thought that, by following the economists’ prescribed treatment, Russia would be back on its feet within ‘500 days’ as Gaidar’s economic programme was called). Yet the medicine was developed by Western political economists to treat the illnesses of societies that had a very different history. Trusting in the market’s self-­healing powers and an enforced Big Bang privatisation proved to be the wrong approach. They were treating the patient for a cold – but the patient was riddled with tumours. The fundamental tenet of medicine to ‘do no harm’ was ignored. Shock therapy might work for other market economies, but here it resulted in the instantaneous expropriation of the general populace."

I believe in Democracy. But Democracy should be nobody's fief, it shouldn't be a mere safe space inside fortified societies that prevent other societies from democratizing because this democratization is done badly and with ulterior motives or not done at all - forcing people to keep up the appearances without having the time to heal on their own pace and terms. United we stand divided we fall. But who are we? Westerners versus Easterners? Northerners versus Southerners? Whites versus Blacks? Muslims versus Christians? Locals versus immigrants? Why can't we realize we are travellers on a planet that keeps becoming unsustainable for human life? Putin is indeed a vile piece of shit. But pretending we didn't know while letting him become the monster he became because that was easier for people who prioritized business over actual democratization... well... who's fault is that? With the far right on the rise inside our European fortress I wonder, my fellow European brothers and sisters, what the future holds for us.

I wholeheartedly encourage you to read this book and meditate upon it, because we need people to be able to understand both sides, until peace hopefully prevails. Otherwise there won't be neither winners nor losers upon this heavily codependent world.
Profile Image for Juho Salmi.
Juho Salmi
73 reviews4 followers
April 5, 2023
Excellent deep dive into Russian mentality, culture, politics, kleptocracy, oligarchy and in general how the country differs from its western counterparts. A must-read for anyone wanting to understand Russia. The book felt a bit repetitive towards the end, though.
Profile Image for Teemu.
Teemu
37 reviews5 followers
Read
February 7, 2023
Batustan. Russia's history of being a country of slaves for a foreign power (typically the golden orda) and its celebrated leaders subjugating and mutilating the nation for those foreign powers.

Sense of powerlessness and hopelessness for the future, a feeling I can relate to. Labeling those who are discontent as treasonous, an another thing I can relate to.

If one loves Russia, should they wish for its victory or defeat?

Disassembly of the Russian federation. Yet, "the question of Russian democracy ends with Ukraine [and other borders they'd need to give up]"

To the average Russian the only question is whether they have the right or the wrong Tzar. If the Tzar wins wars and crushes rebellions then it is the right one to rule them, if not, then it is the wrong one. A long, long history of killing and banishing the most gifted of thecountry. Note about the zombies seems to be very correct.

"Patriotism is the last refuge of the scoundrel"

Russia has won the war but lost the peace.

The epilogue correctly notes that European values are like the air that you won't appreciate until it is gone.

Its note of the example of the European nations living in an apartment complex and having issues with its neighbours until it becomes united when confronted by Russia is somewhat funny to me, as the current apartment complex I live in reminds me of Russia in the regard that there's zero regard for other people and the neighbour's dog is suffering daily with no-one giving a fuck, and the landlord only cares about fucking over the residents. The place is nice but uninhabitable because of people's choices, not because of anything else.
Displaying 1 - 30 of 66 reviews

Loading...

Loading...